Sora-auton apumiehenä 20-luvun lopulla työskennellyt Yrjö Akseli Auramaa oli vasta 23-vuotias, kun hän osti ensimmäisen oman kuorma-autonsa vuonna 1929.
Yläneellä syntyneen ja Oripäässä autoilun aloittaneen Yrjö Auramaan ensimmäiset kuljetukset omalla Fordilla tapahtuivat Loimaan maamieskoulun rakennustyömaalla. Sen jälkeen hän ajoi soraa tietyömailla ja kuljetti tukkeja puoliperävaunullisella kuorma-autollaan.
Bertta (o.s. Kajala) ja Yrjö Auramaa saivat ensimmäisen lapsensa Mirjan vuonna 1929. Vuosia myöhemmin Mirja toimi Auramaa-yhtiöiden konttoripäällikkönä.
• • •
1920-luvun alussa Suomessa oli noin 1 800 autoa ja 800 moottoripyörää. 1920-luvun taloudellinen kasvukausi moninkertaisti maan automäärän. Vuonna 1929 koko ajoneuvokanta oli jo 40 273 autoa.
1920-luvun loppua kohden täyskumiset renkaat väistyivät ilmatäytteisten tieltä, sähköiset käynnistysmoottorit yleistyivät ja autoihin ilmestyivät sähkövalot. Autojen moottorit olivat edelleen varsin matalatehoisia bensiinimoottoreita ja kantavuus ylitti harvoin kolmea tonnia. Kehitystä tapahtui myös moottoririntamalla, ja dieselmoottori alkoi raivata tietään bensiinimoottorien hallitsemilla markkinoilla.
Vuonna 1929 perustettiin Liikennekulttuurikomitea kehittämään liikenneturvallisuutta.
Yrjö ja Bertta Auramaa muuttivat vuonna 1930 Yläneeltä Euraan kuljetusliikkeen töiden perässä. 1930-luvun kuormat olivat lähinnä paikallisten kauppojen ja tuotantolaitosten kuormia.
Auramaan perhe kasvoi. Vuonna 1930 Mirja sai pikkusiskokseen Marjan. Joulukuussa 1932 syntyi kuopus Matti. Työnteon jo 13-vuotiaana aloittaneesta Matista tuli vuosikymmenten varrella Auramaa-yhtiöiden toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja liikenneneuvos.
Vuonna 1933 Yrjö Auramaa osti toisen Fordinsa, jolla kuljetettiin muun muassa kananmunia ja lihaa Turkuun ja euralaisia porsaita Lounais-Suomen teurastamoille. Turusta tuotiin paluukuormina sokeria euralaisen Osuusliike Omakaupan myymälöille.
Vuonna 1938 Auramaa sai ensimmäisen linjaliikenneluvan Kiukaisten ja Turun välille. Rahtitavarana kulki muun muassa Satanahan vuotia.
Marraskuussa 1939 alkanut talvisota ja sitä seurannut jatkosota katkaisivat autoistumiskehityksen Suomessa. Sotavuodet verottivat merkittävästi autokantaa: henkilöautojen määrä laski sotavuosina 29 000:sta 6 230:een. Myös Yrjö Auramaa joutui luovuttamaan neljä kuorma-autoaan puolustusvoimien käyttöön – uusin auto oli työmaa-ajossa Ahlströmin paperitehdastyömaalla.
• • •
1930-luvulla kehitystä tapahtui monilla alueilla. Kuorma-autojen etuakseleita alettiin sijoittaa taaemmaksi, jolloin moottori siirtyi enemmän etuakselin päälle ja näin parantunut painojakauma antoi mahdollisuuden suurempaan hyötykuormaan. Tähän asti käytetyt puiset vanteet korvautuivat kestävämmillä metallivanteilla.
Autojen koon kasvaessa myös jarrutehoa tarvittiin lisää, siksi myös taka-akseli varustettiin jarruilla pelkän etuakselin sijasta.
Toukokuun 24. päivänä 1936 Turussa järjestettiin Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto ry:n perustamiseen tähtäävä autoilijakokous, jossa nykyinen SKAL (Suomen Kuljetus ja Logistiikka) sai alkunsa.
Sotavuodet olivat Auramaan kuljetusliikkeellekin vaikeita vuosia. Välirauhan aikana kaksi Auramaan Volvoa oli Petsamon liikenteessä. Toinen autoista oli varustettu puoliperävaunulla, jota käytettiin vielä sotien jälkeenkin.
Sotavuosien jälkeen liikennettä harjoitettiin tilausliikenneluvilla. Auramaa anoi liikennelupia, ja niitä myönnettiin nyt aiempaa helpommin.
• • •
Vuodesta 1945 lähtien henkilöautojen määrä alkoi jälleen kasvaa, vaikka maahantuonti olikin säännösteltyä ja tuonti luvanvaraista aina vuoteen 1962.
Koko 1940-luvun ajan Suomessa oli kuitenkin enemmän kuorma- kuin henkilöautoja.Toinen maailmansota kiihdytti tuotekehitystä monilla aloilla, ja yhtenä merkittävänä askeleena olivat suorasuihkutusdieselmoottorit, jotka tarjosivat huomattavasti vanhoja moottoreita paremman hyötysuhteen.
Turboahdin esiteltiin kuorma-autojen moottoreihin vuonna 1949. Sen avulla moottoritehoa pystyttiin nostamaan 150 kilowattiin eli 200 hevosvoimaa.
Kuorma-autojen tähänastinen tekninen kehitys oli kulkenut varsin suurin harppauksin johtuen kahdesta maailmansodasta, mutta ohjaamo oli jätetty lähes täysin ilman huomiota. Ohjaamoiden ääni- ja lämpöeristys esimerkiksi oli käytännössä olematon.
Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto ry muutettiin vuonna 1945 Ammattiautoliitto ry:ksi.
1950-luku oli merkittävää aikaa yhtiön kehityksen kannalta. Auramaa sai lukuisia linjaliikennelupia. Vuonna 1952 Auramaa sai linjaliikenneluvat Eurasta Raumalle, Kiukaisista Turkuun, Raumalta Oripään ja Loimaan kautta Helsinkiin sekä Lauttakylän kautta Tampereelle.
Rauma–Vaasa-linjalupa myönnettiin 1954 ja Rauma–Eura–Turku-linjalupa 1955. Linjalupa Porista Säkylään myönnettiin Auramaalle 1957.
1950-luvulla perustettiin myös Kaukokiito- ja Kiitolinja-ketjut, joissa Auramaa oli alusta asti vahvasti mukana.Kaukokiito Oy:n perustava kokous pidettiin 10. huhtikuuta 1953. Ensimmäinen toimipiste oli Helsingin Hakaniementorilla.
Vuonna 1956 Kaukokiito Oy muutti nimensä Helsingin Kaukokiito Oy:ksi. Yrjö Auramaa oli yksi huhtikuiseen yhtiökokoukseen osallistuneista.
Ulkomaankaupan vapauduttua 1957 uusien kuorma-autojen tuontiin ei tarvittu enää lisenssejä. Kaukokiito-liikenne alkoi laajentua. Tampereelle, Turkuun, Lahteen ja muihin kaupunkeihin perustettiin paikallisia Kaukokiito-yhtiöitä.
Suomen Kaukokiito Oy perustettiin 1958 valtakunnalliseksi katto-organisaatioksi, jonka tehtävänä oli myös orastavan ulkomaanliikenteen kehittäminen. Vuosikymmenen loppuun mennessä Kaukokiito-järjestelmä oli laajentunut yhdeksi maamme merkittävimmistä tavarankuljetusjärjestelmistä.
• • •
Kuorma-autojen määrä kasvoi nopeasti aina vuoteen 1959, jolloin rekisterissä oli jo yli 46 000 autoa. Kuljettajan mukavuus nousi 1950-luvulla nopeasti tärkeäksi kehityskohteeksi. Merkittäviä parannuksia ääni- ja lämpöeristyksen parantamisen lisäksi olivat makuuhytit sekä jousitetut, ergonomisesti suunnitellut penkit. Todella merkittävä mukavuustekijä oli myös ohjaamon ja rungon välisen vaimennuksen kehittäminen.
Ammattiautoliitto ry:n alaisuuteen perustettiin vuonna 1955 Suomen Kuorma-autoliitto ry. Kuorma-autoliitosta muodostui sittemmin EU-Suomen kuljetusalan edunvalvoja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.
1960-luvun alussa Auramaalla oli tavaralinjaliikenteessä kymmenkunta ajoneuvoyhdistelmää, jotka liikennöivät useiden tavara-asemayhtiöiden terminaaleissa.
Vuonna 1961 Yrjö Auramaa oli mukana perustamassa Kaukokiidon Nekalan tavara-asemaa Tampereelle ja 1967 Rahti-Asema Oy:tä Turkuun. Auramaa oli tavara-asemien osakkaana myös Helsingissä, Raumalla, Vaasassa, Porissa ja Loimaalla.
• • •
Vuodesta 1950 vuoteen 1962 henkilöautojen määrä kymmenkertaistui Suomessa. Länsimaisten autojen tuonti vapautettiin vuonna 1962, ja verotuksen kiristymisestä huolimatta niiden kauppa kävi hyvin.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana henkilöautokanta yli kolminkertaistui. Henkilöauton merkitys oli 1960-luvulle asti vähäinen sillävain pieni osa kansasta oli pystynyt hankkimaan auton.1960-luvulle asti tärkeimmässä asemassa oli ammattiautoilu eli linja-auto- ja taksiliikenne.
Vuosikymmenen alussa Kaukokiito-järjestelmässä oli yli sata liikenteenharjoittajaa ja noin 600 kuorma-autoa. Tampereelle rakennettiin Pohjoismaiden nykyaikaisin tavaraterminaali 1961.
Suomen liityttyä kansainväliseen TIR-konventioon vuonna1960, Suomen Kaukokiito Oy:n tunnuksilla varustetut autot alkoivat liikennöidä Pohjoismaiden lisäksi aina Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Elintarvikkeita ja lihatuotteita alettiin kuljettaa myös Neuvostoliittoon.
1970-luku oli suurten muutosten aikaa. Auramaa hankki uuden konttorin Euran Kauttualta, rakensi terminaalin Raumalle, laajensi korjaamoa ja osti kiitolinjalaisen Kuljetusliike T. Heino Ky:n, jonka nimi muutettiin Eurakiito Oy:ksi. Vuosikymmenen alkupuolella kuljetusliike otti ensiaskeleensa myös ATK:n käytössä.
Rouva Bertta Auramaa kuoli vuonna 1977.Auramaan kuljetusliike muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1978. Viralliseksi nimeksi tuli Kuljetusliike Y. Auramaa Oy.
Auramaan automäärä kasvoi vuosikymmenen aikana 20 autosta 40 autoon.
• • •
Autokanta kasvoi nopeasti 1970-luvun öljykriisistä huolimatta ja miljoonan henkilöauton raja saavutettiin Suomessa vuonna 1976.
Yhdysvalloissa bensiinimoottorit raskaissa kuorma-autoissa hylättiin lopullisesti 1970-luvulla – Euroopassa niiden käytöstä oli luovuttu kokonaan jo parikymmentä vuotta aiemmin.
Myös Kaukokiidolle 1970-luku oli voimakkaan laajentumisen aikaa.
1980-luvun alussa Yrjö Auramaa sai liikenneneuvoksen arvonimen ja Euran yrittäjäpalkinnon. Yhtiö laajeni merkittävästi kun se osti porilaisen Martti Alamäki Oy:n. Alamäki liikennöi etenkin linjalla Pori–Helsinki ja teki tiivistä yhteistyötä niin Kaukokiidon kuin Kiitolinjan kanssa.
Yrjö Auramaa jätti toimitusjohtajan tehtävät 77-vuotiaana vuonna 1983, mutta jatkoi edelleen yhtiön hallituksessa. Toimitusjohtajaksi nimitettiin hänen poikansa Matti Auramaa. Yrjö Auramaan vävy Leevi Jussila jatkoi talousjohtajana ja tytär Mirja Jussila konttoripäällikkönä.
Vuonna1986 yhtiön perustaja Yrjö Auramaa kuoli. Hän oli elämänsä loppuun asti mukana yhtiön toiminnoissa. Samana vuonna valmistunut Fankkeen terminaali oli Yrjölle tärkeä hanke, jonka rakentamiseen hän osallistui tiiviisti.
Fankkeella toimii edelleen Auramaa-yhtiöiden terminaali: tontin koko on laajentunut hehtaarista 14 hehtaariin ja terminaalitilat 200 neliöstä 5 000 neliöön.
1980-luvun lopussa Y. Auramaa Oy jatkoi laajentumistaan ostamalla porilaisen Kaukokiito-yrittäjän Asko Kuusimäki Ky:n kaluston ja tmi P. Vainio & kumpp. Turusta.
Auramaan monikymmenvuotinen yhteistyö Kiitolinjan kanssa päättyi 1989.
• • •
Kuljetusalalla tapahtui 1980-luvulla voimakas keskittyminen ja kilpailu kiristyi merkittävästi.
1980-luvulla kuorma-autojen kehitys keskittyi entistä enemmän turvallisuuden parantamiseen. Muun muassa alleajosuojat tulivat estämään henkilöautojen ajautumista kuorma-autojen alle, ja markkinoille tulivat ensimmäiset kuorma-autoihin tarkoitetut levyjarrut.
Ensimmäisen raskaaseen kalustoon tarkoitetun lukkiutumattoman jarrujärjestelmän esitteli Mercedes-Benz vuonna 1981.
Perinteisten teräsjousien rinnalle esiteltiin uusi, pehmeämmin käyttäytyvä ilmajousitus, jonka johtavat merkit, Volvo ja Scania-Vabis, ottivat pian käyttöön.
Radioteknologian kehittymisen ja halpenemisen seurauksena käytännössä jokaisessa kuorma-autossa oli 1980-luvulla LA-puhelin.
1990-luvun alun lamavuodet olivat muiden tavoin Auramaallekin vaikeaa aikaa. Ulkomaanliikenteen alkaminen ja Auramaa Logistiikka Oy:n perustaminen 1997 auttoivat yritystä selviämään laman yli.
Turusta Helsinkiin liikennöinyt Kuljetusliike P. Vainio ja K:nit Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä 1996. Seuraavana vuonna Auramaa osti kiinteistön Turusta ja tavaraliikenne Turusta Tampereelle siirrettiin Auramaalle.
Pohjanmaan Kaukokiito Oy siirtyi Auramaan omistukseen 1997, ja yhtiön vastuulle tulivat Kaukokiito-asemat Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa. Myös Porin Kaukokiito-asema siirtyi Auramaalle.
Vuonna 1999 yhtiö täytti 70 vuotta. Juhlat vietettiin uudessa logistiikkakeskuksessa Turussa. Juhlan huipennuksena Matti Auramaalle myönnettiin liikenneneuvoksen arvonimi.
Vuosituhannen loppuun mennessä Auramaa-yhtiöt oli kasvanut Kaukokiito-järjestelmän suurimmaksi osakasliikenteenharjoittajaksi.
• • •
Lamavuosien aikana, 1990-luvun alussa, autojen määrä Suomessa tilapäisesti väheni. Laman jälkeen henkilöautokanta alkoi uudelleen kasvaa, ja kahden miljoonan henkilöauton raja rikkoutui vuonna 1998.
Lamavuosina kuorma-autojen määrä romahti muutamassa vuodessa 55 000:sta 45 000:een.
Laman jälkeen kuorma-autokanta kasvoi jälleen nopeasti. Kaukokiito-yhtiöiden omistussuhteiden selkiinnyttyä järjestelmä oli vuosituhannen vaihteen lähentyessä yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin. Auramaan tapaiset vahvat Kaukokiito-liikenteenharjoittajat vastasivat omien vastuualueidensa liikenteen hoitamisesta, ja Suomen Kaukokiito Oy:n asema valtakunnallisena katto-organisaationa vakiintui.
2000-luvun taitteessa Auramaa-yhtiöissä oli töissä 220 henkeä ja 90 omaa sekä 40 sopimusautoilijaa.
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli voimakasta investointien aikaa. Yhtiö rakensi tai hankki omistukseensa kahdeksan uutta terminaalia. Lisäksi kaluston keski-ikä laski huomattavasti vuosittaisten mittavien kalustoinvestointien myötä.
Kesäkuussa 2003 Auramaa-yhtiöissä tehtiin merkittäviä nimityksiä. Liikenneneuvos Matti Auramaa siirtyi kokopäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Operatiiviseen johtoon astui kolmas Auramaa-polvi: Matti Auramaan pojista Pekka nimitettiin toimitusjohtajaksi, Jussi tekniseksi johtajaksi ja Kalle markkinointijohtajaksi.
Vuonna 2003 Auramaan tärkeä kumppani Kaukokiito juhli 50-vuotista taivaltaan. 2009 Yhtiö täytti 80 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlittiin Fankkeen juuri laajennetussa terminaalissa.
• • •
Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli 91 465 kuorma-autoa, joten lamavuosien notkahduksen jälkeen kuorma-autojen määrä oli tuplaantunut. Kuorma-autoista 38 prosenttia toimi luvanvaraisessa eli ammattimaisessa liikenteessä.
Autokannan kasvamisen myötä myös kaikilla autoilla yhteensä vuoden aikana ajetut kokonaiskilometrimäärät eli liikennesuoritteet ovat lisääntyneet. Vuonna 1975 autoilla ajettiin Suomessa vuoden aikana yhteensä 24,4 miljardia kilometriä, vuonna 2006 kilometrejä kertyi jo peräti 52,2 miljardia.
Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2006 keskimäärin 17 800 kilometriä vuodessa. Kuorma-autoilla ajettiin keskimäärin 34 700 kilometriä, pakettiautoilla 13 300 kilometriä ja linja-autoilla 51 800 kilometriä.
Auramaa-yhtiöiden hallittu laajentuminen on jatkunut myös 2010-luvulla. Tässä muutamia virstanpylväitä: 2011 Euran Fankkeelle nousi uusi 2 000 neliön varastohotelli, jolla on korkeutta kuusi metriä. Vuonna 2012 valmistuivat Seinäjoen Kaukokiidon laajennus ja Best-halli.
Uuden Repsikka-toiminnanohjausjärjestelmän Auramaa otti käyttöönsä tammikuussa 2013. Repsikka on suurin NaviTrans-toteutus maailmassa, ja se on kehitetty Kaukokiidon laajan palvelutarjonnan tarpeisiin. Järjestemä mahdollistaa kollitason reaaliaikaisen seurannan.
Vuonna 2013 Porin Honkaluotoon avattiin myös uusi 8 000 neliön terminaali.
2014 Vaasaan rakennettiin uusi terminaali, Rauman terminaalin laajennus valmistui vuonna 2015.
2017 Auramaa-yhtiöt osti Pirkanmaalaisen Kuljetusliike Tyvi Oy:n, jonka myötä koko Tyvin henkilökunta ja ajoneuvot siirtyivät Auramaan palvelukseen.
• • •
Tänä päivänä Auramaa-yhtiöiden palveluksessa on yli 600 logistiikka-alan ammattilaista kolmellatoista paikkakunnalla. Ajoneuvoyhdistelmiä on noin 250, ja ne kulkevat yhteensä yli 100 000 kilometriä päivässä.
Auramaa-yhtiöt huolehtii työntekijöidensä koulutuksesta ja hoitaa kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset keskitetysti ja laadukkaasti. Yrjö Auramaan yhden kuorma-auton kuljetusliike on vajaassa 90 vuodessa kasvanut viidestä eri yhtiöstä koostuvaksi konserniksi. Konsernin emoyhtiön nimi Y. Auramaa Oy muistuttaa yhä perustajastaan. Auramaa-yhtiöiden tarina jatkuu jo neljännessä sukupolvessa.
