suomeksiin english

Historiaa

1920-luku

Auramaa historia 20

Ensimmäinen auto

23-vuotias Yrjö Akseli Auramaa osti ensimmäisen kuorma-autonsa vuonna 1929. Edellisenä vuonna hän oli työskennellyt sora-auton apumiehenä.

Yläneellä syntyneen ja Oripäässä autoilun aloittaneen Yrjö Auramaan ensimmäiset kuljetukset omalla Fordilla tapahtuivat Loimaan maamieskoulun rakennustyömaalla. Sen jälkeen hän ajoi soraa tietyömailla ja kuljetti tukkeja puoliperävaunullisella kuorma-autollaan.

Bertta (o.s. Kajala) ja Yrjö Auramaa saivat ensimmäisen lapsensa; Mirja syntyi vuonna 1929. Vuosia myöhemmin Mirja, sittemmin Jussila, toimi Auramaa-yhtiöiden konttoripäällikkönä.

• • •

1920-luvun alussa Suomessa oli noin 1 800 autoa ja 800 moottoripyörää. 1920-luvun taloudellinen kasvukausi moninkertaisti maan automäärän. Vuonna 1929 koko ajoneuvokanta oli jo 40 273 autoa.

1920-luvun loppua kohden täyskumiset renkaat väistyivät ilmatäytteisten tieltä, sähköiset käynnistysmoottorit yleistyivät ja autoihin ilmestyivät sähkövalot. Autojen moottorit olivat edelleen varsin matalatehoisia bensiinimoottoreita ja kantavuus ylitti harvoin kolmea tonnia. Kehitystä tapahtui myös moottoririntamalla, ja dieselmoottori alkoi raivata tietään bensiinimoottorien hallitsemilla markkinoilla.

Vuonna 1929 perustettiin Liikennekulttuurikomitea kehittämään liikenneturvallisuutta.



1930-luku

Auramaa historia 70

Auramaa historia 30


Yläneeltä Euraan

1930 Yrjö ja Bertta Auramaa muuttivat Yläneeltä Euraan kuljetusliikkeen töiden perässä.

1930-luvun kuormat olivat lähinnä paikallisten kauppojen ja tuotantolaitosten kuormia.

Auramaan perhe kasvoi. Vuonna 1930 Mirja sai pikkusiskokseen Marjan. Joulukuussa 1932 syntyi kuopus Matti. 13-vuotiaana työnteon aloittaneesta Matista tuli vuosikymmenten varrella Auramaa-yhtiöiden toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja liikenneneuvos.

1933 Yrjö Auramaa osti toisen Fordinsa, jolla kuljetettiin esimerkiksi kananmunia ja lihaa Turkuun ja euralaisia porsaita Lounais-Suomen teurastamoille. Turusta tuotiin paluukuormina muun muassa sokeria euralaisen Osuusliike Omakaupan myymälöille.

Vuonna 1938 Auramaa sai ensimmäisen linjaliikenneluvan Kiukaisten ja Turun välille. Rahtina kulki muun muassa Satanahan vuotia.

Marraskuussa 1939 alkanut talvisota ja sitä seurannut jatkosota katkaisivat autoistumiskehityksen Suomessa. Sotavuodet verottivat merkittävästi autokantaa; henkilöautojen määrä laski sotavuosina 29 000:sta 6 230:een. Myös Yrjö Auramaa joutui luovuttamaan neljä kuorma-autoaan puolustusvoimien käyttöön – uusin auto oli työmaa-ajossa Ahlströmin paperitehdastyömaalla.

• • •

1930-luvulla kehitystä tapahtui monilla alueilla. Kuorma-autojen etuakseleita alettiin sijoittaa taaemmaksi, jolloin moottori siirtyi enemmän etuakselin päälle ja näin parantunut painojakauma antoi mahdollisuuden suurempaan hyötykuormaan. Tähän asti käytetyt puiset vanteet korvautuivat kestävämmillä metallivanteilla. Autojen koon kasvaessa myös jarrutehoa tarvittiin lisää, jonka myötä myös taka-akselia alettiin varustaa jarruilla entisen pelkän etuakselin sijasta.

Toukokuun 24. päivänä 1936 Turussa järjestettiin Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto ry:n perustamiseen tähtäävä autoilijakokous, jossa nykyinen SKAL (Suomen Kuljetus ja Logistiikka) sai alkunsa.


1940-luku

Ankeat sotavuodet

Sotavuodet olivat Auramaan kuljetusliikkeellekin vaikeita vuosia. Välirauhan aikana kaksi Auramaan Volvoa oli Petsamon liikenteessä. Toinen autoista oli varustettu puoliperävaunulla, jota käytettiin vielä sotien jälkeenkin.

Sotien jälkeen liikennettä harjoitettiin tilausliikenneluvilla. Auramaa anoi liikennelupia, joita myönnettiin aiempaa helpommin.

• • •

Vuodesta 1945 lähtien henkilöautojen määrä alkoi jälleen kasvaa, vaikka maahantuonti olikin säännösteltyä ja tuonti luvanvaraista aina vuoteen 1962. Silti koko 1940-luvun ajan Suomessa oli enemmän kuorma- kuin henkilöautoja.

Toinen maailmansota kiihdytti tuotekehitystä monilla aloilla, ja yhtenä merkittävänä askeleena olivat suorasuihkutusdieselmoottorit, jotka tarjosivat huomattavasti vanhoja moottoreita paremman hyötysuhteen.

Turboahdin esiteltiin kuorma-autojen moottoreihin vuonna 1949, jolloin moottoritehoa pystyttiin nostamaan 150 kW:n (200 hv:n) paikkeille. Kuorma-autojen tähänastinen tekninen kehitys oli kulkenut varsin suurin harppauksin johtuen kahdesta maailmansodasta, mutta samalla ohjaamo oli jätetty lähes täysin ilman huomiota. Esimerkiksi ohjaamoiden ääni- ja lämpöeristys oli käytännössä olematon.

Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liitto ry muutettiin vuonna 1945 Ammattiautoliitto ry:ksi.


1950-luku

Kaukokiidon kumppaniksi

1950-luku oli merkittävää aikaa yhtiön kehityksen kannalta. Auramaa sai lukuisia linjaliikennelupia.

Vuonna 1952 Auramaa sai linjaliikenneluvat Eurasta Raumalle, Kiukaisista Turkuun, Raumalta Oripään ja Loimaan kautta Helsinkiin sekä Lauttakylän kautta Tampereelle. Rauma–Vaasa-linjalupa myönnettiin 1954 ja Rauma–Eura–Turku-linjalupa 1955. Linjalupa Porista Säkylään myönnettiin Auramaalle 1957.

1950-luvulla perustettiin myös Kaukokiito- ja Kiitolinja-ketjut, joissa Auramaa oli alusta asti vahvasti mukana.

Kaukokiito Oy:n perustava kokous pidettiin 10. huhtikuuta 1953. Ensimmäinen toimipiste oli Helsingin Hakaniementorilla. Vuonna 1956 Kaukokiito Oy muutti nimensä Helsingin Kaukokiito Oy:ksi. Yrjö Auramaa oli yksi huhtikuiseen yhtiökokoukseen osallistuneista.

Ulkomaankaupan vapauduttua 1957 uusien kuorma-autojen tuontiin ei tarvittu enää lisenssejä. Kaukokiito-liikenne alkoi laajentua. Tampereelle, Turkuun, Lahteen ja muihin kaupunkeihin perustettiin paikallisia Kaukokiito-yhtiöitä.

Suomen Kaukokiito Oy perustettiin 1958 valtakunnalliseksi katto-organisaatioksi, jonka tehtävänä oli myös orastavan ulkomaanliikenteen kehittäminen. Vuosikymmenen loppuun mennessä Kaukokiito-järjestelmä oli laajentunut yhdeksi maamme merkittävimmistä tavarankuljetusjärjestelmistä.

• • •

Kuorma-autojen määrä kasvoi nopeasti aina vuoteen 1959, jolloin rekisterissä oli jo
yli 46 000 autoa.

Kuljettajan mukavuus nousi 1950-luvulla nopeasti tärkeäksi kehityskohteeksi. Pian kuorma-autoissa alkoi näkyä monia kuljettajan mukavuutta parantavia ominaisuuksia. Merkittäviä parannuksia ääni- ja lämpöeristyksen parantamisen lisäksi olivat jousitetut, ergonomisesti suunnitellut penkit ja makuuhyttien esittely. Todella merkittävä mukavuustekijä oli myös ohjaamon ja rungon välisen vaimennuksen kehittäminen.

Ammattiautoliitto ry:n alaisuuteen perustettiin vuonna 1955 Suomen Kuorma-autoliitto ry. Kuorma-autoliitosta muodostui sittemmin EU-Suomen kuljetusalan edunvalvoja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.



1960-luku

Uusia tavara-asemia

1960-luvun alussa Auramaalla oli tavaralinjaliikenteessä kymmenkunta ajoneuvoyhdistelmää, jotka liikennöivät useiden tavara-asemayhtiöiden terminaaleissa.

Vuonna 1961 Yrjö Auramaa oli mukana perustamassa Kaukokiidon Nekalan tavara-asemaa Tampereelle ja 1967 Rahti-Asema Oy:tä Turkuun. Auramaa oli tavara-asemien osakkaana myös Helsingissä, Raumalla, Vaasassa, Porissa ja Loimaalla.

• •

Vuodesta1950 vuoteen 1962 henkilöautojen määrä kymmenkertaistui.

Vuonna 1962 länsimaisten autojen tuonti vapautettiin. Verotuksen kiristymisestä huolimatta länsiautojen kauppa kävi hyvin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana henkilöautokanta yli kolminkertaistui.

Henkilöauton merkitys oli 1960-luvulle asti vähäinen: sitä ennen vain pieni osa kansasta oli pystynyt hankkimaan auton. 1960-luvulle asti keskeisintä oli ammattiautoilu eli linja-auto- ja taksiliikenne.

Vuosikymmenen alussa Kaukokiito-järjestelmässä oli yli sata liikenteenharjoittajaa ja noin 600 kuorma-autoa. Tampereelle rakennettiin Pohjoismaiden nykyaikaisin tavaraterminaali 1961.

Maamme liityttyä kansainväliseen TIR-konventioon 1960 Suomen Kaukokiito Oy:n tunnuksilla varustetut autot alkoivat liikennöidä Pohjoismaiden lisäksi aina Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Elintarvikkeita ja lihatuotteita alettiin kuljettaa myös Neuvostoliittoon.


1970-luku

Auramaa 70luku

Muutosten vuosikymmen

1970-luku oli suurten muutosten aikaa. Auramaa hankki uuden konttorin Euran Kauttualta, rakensi terminaalin Raumalle, laajensi korjaamoa ja osti kiitolinjalaisen Kuljetusliike T. Heino Ky:n, jonka nimi muutettiin Eurakiito Oy:ksi. Vuosikymmenen alkupuolella kuljetusliike otti ensiaskeleensa myös ATK:n käytössä.

Rouva Bertta Auramaa kuoli vuonna 1977.

Auramaan kuljetusliike muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1978. Viralliseksi nimeksi tuli Kuljetusliike Y. Auramaa Oy.

Auramaan automäärä kasvoi vuosikymmenen aikana 20 autosta 40 autoon.


• • •

Autokanta kasvoi nopeasti 1970-luvun öljykriisistä huolimatta ja miljoonan henkilöauton raja saavutettiin Suomessa vuonna 1976.

Yhdysvalloissa bensiinimoottorit raskaissa kuorma-autoissa hylättiin lopullisesti 1970-luvulla – Euroopassa niiden käytöstä oli luovuttu kokonaan jo parikymmentä vuotta aiemmin.

Auramaan tavoin myös Kaukokiidolle 1970-luku oli voimakkaan laajentumisen aikaa.


1980-luku


Auramaa 80luku


Yrjö vaihtuu Matiksi

1980-luvun alussa Yrjö Auramaa sai liikenneneuvoksen arvonimen ja Euran yrittäjäpalkinnon. Yhtiö laajeni merkittävästi ostamalla porilaisen Martti Alamäki Oy:n. Alamäki liikennöi etenkin linjalla Pori–Helsinki ja teki tiivistä yhteistyötä niin Kaukokiidon kuin Kiitolinjan kanssa.

Yrjö Auramaa jätti toimitusjohtajan tehtävät 77-vuotiaana vuonna 1983, mutta jatkoi edelleen yhtiön hallituksessa. Toimitusjohtajaksi nimitettiin hänen poikansa Matti Auramaa. Yrjö Auramaan vävy Leevi Jussila jatkoi talousjohtajana ja tytär Mirja Jussila konttoripäällikkönä.

1986 yhtiön perustaja Yrjö Auramaa kuoli. Hän oli elämänsä loppuun asti mukana yhtiön toiminnoissa. Samana vuonna valmistunut Fankkeen terminaali oli Yrjölle tärkeä hanke, jonka rakentamiseen hän osallistui tiiviisti. Fankkeella toimii edelleen Auramaa-yhtiöiden terminaali; tontin koko on laajentunut hehtaarista 14:ään hehtaariin ja terminaalitilat 200 neliöstä 5 000 neliöön.

1980-luvun lopussa Y. Auramaa Oy jatkoi laajentumistaan ostamalla porilaisen Kaukokiito-yrittäjän Asko Kuusimäki Ky:n kaluston ja tmi P. Vainio & kumpp. Turusta.

Auramaan monikymmenvuotinen yhteistyö Kiitolinjan kanssa päättyi 1989.

• • •

Kuljetusalalla tapahtui 1980-luvulla voimakas keskittyminen ja kilpailu kiristyi merkittävästi.

1980-luvulla kuorma-autojen kehitys keskittyi entistä enemmän turvallisuuden parantamiseen. Muun muassa alleajosuojat esiteltiin estämään henkilöautojen ajautuminen kuorma-autojen alle, ja markkinoille tulivat ensimmäiset kuorma-autoihin tarkoitetut levyjarrut. Ensimmäisen raskaaseen kalustoon tarkoitetun lukkiutumattoman jarrujärjestelmän esitteli Mercedes-Benz vuonna 1981. Perinteisten teräsjousien rinnalle esiteltiin uusi, pehmeämmin käyttäytyvä ilmajousitus, jonka johtavat merkit, Volvo ja Scania-Vabis ottivat pian käyttöön.

Radioteknologian kehittymisen ja halpenemisen seurauksena käytännössä jokaisesta kuorma-autosta löytyi 1980-luvulla LA-puhelin.


1990-luku

Auramaa historia 80

Rohkeasti yli laman

1990-luvun alun lamavuodet olivat muiden tavoin Auramaallekin vaikeaa aikaa. Ulkomaanliikenteen alkaminen ja Auramaa Logistiikka Oy:n perustaminen 1997 auttoivat yritystä selviämään laman yli.

Turusta Helsinkiin liikennöinyt Kuljetusliike P. Vainio ja K:nit Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä 1996. Seuraavana vuonna Auramaa osti kiinteistön Turusta ja tavaraliikenne Turusta Tampereelle siirrettiin Auramaalle.

Pohjanmaan Kaukokiito Oy siirtyi Auramaan omistukseen 1997, ja yhtiön vastuulle tulivat Kaukokiito-asemat Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa. Myös Porin Kaukokiito-asema siirtyi Auramaalle.

1999 Yhtiö täytti 70 vuotta. Juhlat vietettiin yhtiön uudessa logistiikkakeskuksessa Turussa. Juhlan huipennuksena Matti Auramaalle myönnettiin liikenneneuvoksen arvonimi.

Vuosituhannen loppuun mennessä Auramaa-yhtiöt oli kasvanut Kaukokiito-järjestelmän suurimmaksi osakasliikenteenharjoittajaksi.


• • •

1990-luvun alun lamavuosien aikana autojen määrä tilapäisesti väheni. Laman jälkeen henkilöautokanta alkoi uudelleen kasvaa, ja kahden miljoonan henkilöauton raja rikkoutui vuonna 1998.

Lamavuosina kuorma-autojen määrä romahti muutamassa vuodessa 55 000:sta 45 000:een. Lamavuosien jälkeen kuorma-autokanta kasvoi jälleen nopeasti.

Kaukokiito-yhtiöiden omistussuhteiden selkiinnyttyä järjestelmä oli vuosituhannen vaihteen lähentyessä yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin. Auramaan tapaiset vahvat Kaukokiito-liikenteenharjoittajat vastasivat omien vastuualueidensa liikenteen hoitamisesta, ja Suomen Kaukokiito Oy:n asema valtakunnallisena katto-organisaationa vakiintui.


2000-luku

Auramaa historia lento

Auramaa historia juhla

Kahdeksan uutta terminaalia

2000-luvun taitteessa Auramaa-yhtiöissä oli töissä 220 henkeä ja 90 omaa sekä 40 sopimusautoilijaa.

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli voimakasta investointien aikaa. Yhtiö rakensi tai hankki omistukseensa kahdeksan uutta terminaalia. Lisäksi kaluston keski-ikä laski huomattavasti vuosittaisten mittavien kalustoinvestointien myötä.

Kesäkuussa 2003 Auramaa-yhtiöissä tehtiin merkittäviä nimityksiä. Liikenneneuvos Matti Auramaa siirtyi kokopäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Operatiiviseen johtoon astui kolmas Auramaa-polvi; Matti Auramaan pojista Pekka nimitettiin toimitusjohtajaksi, Jussi tekniseksi johtajaksi ja Kalle markkinointijohtajaksi.

Vuonna 2003 Auramaan tärkeä kumppani Kaukokiito juhli 50-vuotista taivaltaan.

2009 Yhtiö täytti 80 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlittiin Fankkeen juuri laajennetussa terminaalissa.

• • •

Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli 91 465 kuorma-autoa, joten lamavuosien notkahduksen jälkeen kuorma-autojen määrä oli tuplaantunut. 38 prosenttia kuorma-autoista toimi luvanvaraisessa eli ammattimaisessa liikenteessä.

Autokannan kasvamisen myötä myös kaikilla autoilla yhteensä vuoden aikana ajetut kokonaiskilometrimäärät eli liikennesuoritteet ovat lisääntyneet. Vuonna 1975 autoilla ajettiin Suomessa vuoden aikana yhteensä 24,4 miljardia kilometriä, vuonna 2006 kilometrejä kertyi jo peräti 52,2 miljardia.

Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2006 keskimäärin 17 800 kilometriä vuodessa. Kuorma-autoilla ajettiin keskimäärin 34 700 kilometriä, pakettiautoilla 13 300 kilometriä ja linja-autoilla 51 800 kilometriä.


2010-luku

Auramaa 2010

Auramaa 2010luku


Neljäs sukupolvi mukaan

Auramaa-yhtiöiden hallittu laajentuminen on jatkunut myös 2010-luvulla. Tässä muutamia virstanpylväitä:

2011 Euran Fankkeelle nousi uusi 2 000 neliön varastohotelli, jolla on korkeutta kuusi metriä.

2012 Seinäjoen Kaukokiidon laajennus ja Best-halli valmistuivat.

2013 Auramaa otti käyttöönsä uuden Repsikka-toiminnanohjausjärjestelmän. Kaukokiidon laajan palvelutarjonnan tarpeisiin kehitetty Repsikka mahdollistaa reaaliaikaisen kollitason seurannan. Repsikka on suurin NaviTrans-toteutus maailmassa ja se otettiin käyttöön tammikuussa 2013.

2013 Porin Honkaluotoon avattiin uusi 8 000 neliön terminaali.

2013 Auramaan ensimmäinen 76 tonnin yhdistelmä, johon voidaan lastata uuden asetuksen mukaiset täydet kuormapainot, aloitti liikennöinnin.

2014 Vaasaan rakennettiin uusi terminaali.

2014 Rauman terminaalin laajennustyöt aloitettiin.

• • •

2014 Auramaa-yhtiöiden palveluksessa on yli 500 logistiikka-alan ammattilaista 13 eri paikkakunnalla. Erilaisia ajoneuvoyhdistelmiä on noin 250, jotka kulkevat yhteensä yli 100 000 kilometriä päivässä. Auramaa-yhtiöt huolehtii työntekijöidensä koulutuksesta ja hoitaa kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset keskitetysti ja laadukkaasti.

Yrjö Auramaan yhden kuorma-auton kuljetusliike on 85 vuodessa kasvanut viidestä eri yhtiöstä koostuvaksi konserniksi. Konsernin emoyhtiön nimi muistuttaa yhä perustajastaan: Y. Auramaa Oy.

Auramaa-yhtiöiden tarina jatkuu jo neljännessä sukupolvessa.